Kansanedustajana haluan toimia rohkeasti lasten, nuorten ja perheiden puolesta, ikäihmisten asialla ja yksinyrittäjien äänitorvena. Suosittelemme Piiaa

 
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI ON ASETETTAVA ETUSIJALLE JA PERHEITÄ TUETTAVA

Arvostan suomalaisia perheitä ja heidän tekemäänsä kasvatustyötä. En hyväksy nykylinjausta, jossa kasvatustyö halutaan systemaattisesti siirtää pois perheiltä ammattilaisten vastuulle. En hyväksy myöskään sitä, että tämä kaikki tapahtuu talouden ehdoilla. 

  • Haluan tuoda perheille aitoja valinnanmahdollisuuksia ja joustoja työelämään. En kiintiöittäisi isän ja äidin pitämiä vanhempainvapaita, vaan antaisin perheiden itse päättää, kuka lasta milloinkin hoitaa.
  • Laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittäminen on edelleen tärkeää ja tämä pitää sisällään ammattitaitoisen henkilökunnan ja pienet ryhmäkoot.
  • Nykyisten lastenhoidon tukien sijaan ottaisin käyttöön Taaperobonus-mallin, jota maksettaisiin alle kouluikäisestä lapsesta täysimääräisesti siihen saakka kun lapsi on esikouluiässä, jonka jälkeen tuki putoaa puoleen. 350 euron lapsikohtaisella rahalla perheet voivat ostaa kunnallista päivähoitoa, yksityistä hoitoa kotiin tai muualle tai hoitaa lastenhoidon itse. Tämä lisää perheiden valinnanvapautta ja siitä hyötyvät erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa olevat, itse lapsensa hoidon järjestävät ja monilapsiset perheet. Lue lisää:

Koulutukseen, ennaltaehkäisevään työhön ja lastensuojeluun tulee varata riittävät resurssit. Panostaminen lapsiin ja perheisiin on investointi tulevaisuuteen.

  • Sijaisäitinä olen paljon tekemisissä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Olen nähnyt, miten työllistettyjä he ovat ja kuinka suurta vastuuta he työssään kantavat.  Ei ole tavatonta, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on 50-60 perhettä vastuullaan, vaikka suositus on enintään 30 perhettä. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja he uupuvat työssään. Avoinna oleviin vakansseihin on vaikea saada päteviä työntekijöitä. Asiakasperheiden määrä tulee rajata lailla 25-30 perheeseen. Myös lastensuojelun prosesseja ja moniammatillista yhteistyötä pitää kehittää. Erityistä painoarvoa tulee antaa varhaiseen tukeen, kuten perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun. Jos perheen tilanne ei näytä kohentuvan, on lapsen etu, että sijoituspäätös tehdään riittävän varhain. Jo nyt on nähtävissä, että kun lapsia pidetään liian pitkään vaikeissa perheoloissa, ovat he sijoitettaessa entistä moniongelmaisempia. Tämä vaikuttaa siihen, että sijaisvanhemmat uupuvat työssään ja sijaisvanhempien rekrytointi on entistä haastavampaa. 
  • Perheneuvolat tekevät kunnissa arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa. Jonotusajat perheneuvoloihin saattavat olla hyvinkin pitkiä. Omassa kotikunnassani nuorisoneuvolan jonotusajat olivat vielä vuosi sitten jopa kuusi kuukautta. Tässä ajassa nuoren elämässä voi tapahtua paljon, eikä ole mitenkään hyväksyttävää, että palvelua joutuu odottamaan niin pitkään. Olen vaikuttanut siihen, että perheneuvolaan saatiin oma nuorisopsykologi ja jonot saatiin purettua.
  • Kouluissa nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat näkyvät rauhattomuutena luokkatyöskentelyssä. Tämä lisää opettajien työn kuormittavuutta. Lasten ja  nuorten palveluja olisi tuotava mahdollisimman paljon kouluihin ja päiväkoteihin, jotta lapsia voidaan auttaa matalalla kynnyksellä siellä, missä he suurimman osan päivästään muutenkin liikkuvat. 
  • Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret kaipaavat enemmän yhteistä aikaa perheensä kanssa. Harrastustoimintaa on kehitettävä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa siten, että harrastuksia voitaisiin sijoittaa mahdollisimman paljon koulupäivien yhteyteen. Näin pienten koululaisten ei tarvitsisi viettää iltapäiviä yksin kotona ja samalla iltoja voidaan vapauttaa enemmän perheiden yhteiselle ajalle.
  • Jokaiselle lapselle ja nuorelle olisi taattava vähintään yksi ilmainen harrastus. Kuulun  Lempäälässä yhteisövaliokuntaan, jonka tämän vuoden teemaksi olemme valinneet harrastustakuun toteuttamisen.  
  • Ammatilliseen koulutuksen reformi astui voimaan vuoden 2018 alussa. Pian huomattiin, että lähiopetuksen supistaminen ja vaatimus nuorten itseseohjautuvuudesta opintojensa suhteen lisäsi syrjäytymisen riskiä. Näin ei voi jatkua, vaan nuorille on tarjottava riittävästi ohjausta ja tukea opinnoissaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on tärkeä lisätä, mutta työpaikkoja ei saa jättää yksin kantamaan pedagogista vastuuta. Opettajia olisi tuotava lisää työpaikoille. Samalla he voivat päivittää omaa osaamistaan. 
  • Lue lisää:

Yksinhuoltajat ja kriisiraskaustilanteessa olevat naiset tarvitsevat vahvempaa tukea.

  • Kriisiraskaustilanteessa oleville naisille tarjottavien neuvontapalveluiden saatavuus vaihtelee eri puolilla Suomea. On tutkittu, että jos kriisiraskaustilanteessa tehty päätös on harkittu ja laajaan tietoon perustuva,  on riski abortin jälkeisiin mielenterveysongelmiin pienempi. Siksi neuvontapalveluiden tuleekin olla kattavat ja laadukkaat ja niissä tulee tarjota kiireetöntä keskusteluapua ja tietoa eri vaihtoehdoista. 
  • Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 aborttia. Aborteista yli 90 % tehdään sosiaalisin perustein. Olen ollut perustamassa Suomeen Itu-työtä, joissa autetaan kriisiraskaustilanteessa olevia ja abortin läpikäyneita naisia. Työn kautta olemme huomanneet, että abortti on monelle naiselle kipeä ja haavoittava kokemus. Vertaistukiryhmien tarjoaminen abortin läpikäyneille naisille on tärkeää. Myös perusterveydenhuollossa abortin läpikäyneet naiset tulisi huomioida nykyistä paremmin. 
  • Suomessa tahattomasti lapsettomien pariskuntien määrä on kasvussa ja suomalaiselle adoptiolle on kova kysyntä. Lapsen antaminen adoptioon olisi kriisiraskausneuvontapalveluissa nostettava aidoksi vaihtoehdoksi muiden rinnalle ja siitä olisi tehtävä sosiaalisesti hyväksyttävämpää, toki tiedostaen tämänkin päätöksen vaikeus ja herkkyys.  
  • Noin viidennes lapsiperheistä on yksinhuoltajaperheitä. Yksinhuoltajat kokevat paljon lannistavaa ja toivottomuutta tuovaa köyhyyttä. Yksinhuoltajien työllistyminen on vaikeampaa kuin muiden vanhempien. Työllistymisen esteiden purkaminen on erityisen tärkeää. Myös erilaisia tukipalveluita tulee vahvistaa. 
  • Lue lisää:

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö on tuomittavaa ja siihen pitää puuttua nykyistä voimakkaamin. 

  • Seksuaalirikoksiin liittyy paljon häpeää ja vaikenemista. Vain 3-5 % lasten hyväksikäyttötapauksista tulee poliisin tietoon. On käsittämätöntä, että niin suuri osuus rikoksista jää täysin ilman tutkintaa. Tähän on saatava muutos. 
  • Suomalaisen oikeuskäytännön häpeäpilkku on se, että seksuaalirikosten tuomiot ovat rangaistusasteikon lievimmästä päästä. Enimmäisrangaistusten nosto ei auta asiaa, vaan minimirangaistuksia on kovennettava. Myös seksuaalirikosten vanhenemisaikoja on pidennettävä tai ne on poistettava kokonaan. 

Translaki, jossa alaikäisten lasten ja nuorten seksuaalisuutta lähdetään muokkaamaan  ei ole hyväksyttävä

  • Lapsille ja nuorille on annettava kasvurauha seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Suomeen ollaan esittämässä translakia, jossa alaikäisille lapsille annettaisiin oikeus ilman vanhempien suostumusta vaihtaa juridista sukupuoltaan. Tämä johtaisi siihen, että alaikäisille lapsille voitaisiin aloittaa hormonihoidot ja tehdä sukupuolenkorjausleikkauksia. Tätä kautta vaaranamme heidän mahdollisuutensa perustaa myöhemmin perhe ja saada lapsia. Meidän tulee lainsäädännön kautta suojella lapsiamme ja nuoriamme, emmekä voi missään nimessä sallia tällaisen lainsäädännön läpimenoa.

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat on otettava vakavasti.

  • Koulujen sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan jopa yli puolessa kouluista ja päiväkodeista on sisäilmaongelmia. Ne aiheuttavat lapsille oireita, joista voi koitua elinikäinen haitta. Silti sisäilmaongelmiin suhtaudutaan vielä paikoin vähättelevästi. Tähän on tultava muutos. Lasten ja nuorten oleskelu terveydelle vaarallisissa tiloissa on minimoitava ja rakennukset on korjattava viipymättä. Riittävät väistötilat on turvattava.  Kuntiin on perustettava sisäilmatyöryhmiä, joissa myös vanhempainyhdistykset ovat edustettuina.
 
ESTEET TYÖN TEKEMISELLE JA YRITTÄJYYDELLE ON POISTETTAVA

Haluan Suomeen sosiaaliturvauudistuksen, joka kannustaa työntekoon ja yrittämiseen.  

  • Korkea työllisyysaste on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Olemme Suomessa ajautuneet tilaan, jossa työn vastaanottaminen ei ole läheskään aina kannattavaa. Se on ongelma niin työntekijöille – erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille – kuin työvoimapulasta kärsiville yrityksillekin. Lyhytaikaisen, osa-aikaisen, epätyypillisen ja matalapalkkatyön vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa uudistamalla sosiaaliturva kannustavaksi perusturvaksi. Nykyjärjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle. Kristillisdemokraattien malli korjaa perusturvan sirpalemaisuuden ja lisää työnteon kannustimia. Näin se ratkaisee työttömyyttä, syrjäytymistä ja muita työllistymiskeskustelussa esiin tulevia haasteita. Yritysten näkökulmasta kannustava perusturva tuo työvoimaa markkinoille.
  • Kannustavan perusturvan kautta kynnys siirtyä yrittäjäksi madaltuu ja kannustava perusturva toimii yrittäjän sosiaaliturvana siihen saakka, kunnes siirtyminen kokoaikaiseksi yrittäjäksi on kannattavaa. 
  • Työvoimapalveluita on kehitettävä niin, että ketään ei jätetä yksin työnhaussa tai yrittäjyydessä, vaan henkilökohtaisen palveluneuvonnan kautta tehdään suunnitelmat työllisyysesteiden purkamiseksi tai siitä milloin yritystoiminnasta tulee päätoimista.
  • Yrittäjien 1. työntekijän palkkaamista on helpotettava. Paikallista sopimista on lisättävä. 
  • Kunnissa yritysvaikutusten arviointi pitää ottaa osaksi päätöksentekoa.
  • Lue lisää:
 
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAATU ON TURVATTAVA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ EDISTETTÄVÄ

Ikäihmiset ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Turvattomuutta ja yksinäisyyttä voidaan vähentää riittävillä henkilöstöresursseilla ja luomalla uudenlaisia, yhteisöllisiä hoiva- ja asumispalveluita.

  • Ikäihmiset halutaan nykyään hoitaa mahdollisimman pitkään kotona, mikä on aiheuttanut heissä paljon turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Hoitajat vaihtuvat tiheään ja kotikäynteihin käytettävä aika on tarkoin säännelty, mikä vaikuttaa paitsi hoidon laatuun, myös hoitohenkilökunnan jaksamiseen. Kotihoidon laatu on turvattava riittävilla resursseilla.
  • Haluan olla vaikuttamassa siihen, että  ikäihmisille on tarjolla monipuolisia hoiva- ja asumispalveluita, joissa huomioidaan heidän yksilölliset tarpeensa ja torjutaan yksinäisyyttä yhteisöllisyyden kautta. Perhehoito on yksi vaihtoehto tähän.
  • Pidän tärkeänä tehostetun palveluasumisen henkilömitoituksen pitävyyttä, enkä hyväksy haamuhoitajia tai muita tapoja kiertää vastuuta hoidon tasosta
  • Ikäihmiset tarvitsevat oman puolestapuhujan, vanhusasiainvaltuutetun.
  • Eutanasian sijaan haluan kehittäälaadukasta saattohoitoa.
  • Lue lisää:
 
MAATALOUDESTA ON TEHTÄVÄ KANNATTAVAA JA MAALLA ASUMISESTA MAHDOLLISTA 

Kotimaisen maatalouden kannattavuusongelmiin on seuraavalla eduskuntakaudella tartuttava paljon nykyistä pontevammin.

  • Suomalaisten maanviljelijöiden jaksamisesta on huolehdittava ja tulonjakoa ruokaketjun toimijoiden kesken tasapainotettava, sillä kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuuden kannalta elintärkeä kysymys. Tuotantokustannukset on huomioitava tuottajahinnoissa ja kehitettävä ruokaketjun hintaneuvottelujärjestelmää. Me kaikki haluamme tulevaisuudessakin syödä puhdasta, suomalaista ruokaa.
  • Ruoantuotanto ja –kulutus aiheuttavat noin viidenneksen kulutuksen hiilijalanjäljestä, joten kotimaisen maatalouden kehittäminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Se edellyttää uusien, hiiltä sitovien viljelymenetelmien tukemista ja käyttöönottoa, viljelykiertoa ja kiertotalouden mukaista, kestävää ruoantuotantoa.
  • Lähiruokaa on suosittava myös julkisissa hankinnoissa ja esimerkiksi kuntien laitoskeittiöille annettava enemmän päätäntävaltaa ja mahdollisuuksia hyödyntää lähituottajien tarjontaa. Esimerkiksi Ranskassa on jo päätetty, että vuoden 2022 jälkeen julkisten ruokapalveluyritysten tuotteista vähintään puolet on oltava luomu- tai lähiruokaa. 

Lempääläläisen poliitikkona haluan edistää sitä, että asuminen on tulevaisuudessakin mahdollista niin maaseudulla kuin haja-asutusalueilla.

  • Se tarkoittaa kylien pitämistä elinvoimaisina ja niiden tukemista paitsi paikallisella politiikalla myös kansallisilla päätöksillä. Myös etätyön mahdollisuuksia on vahvistettava. Esimerkiksi osa pääkaupunkiseudulla sijaitsevista valtionhallinnon työpaikoista tulisi muuttaa etätyöpaikoiksi, siten, että työn voisi tehdä paikasta riippumatta. Näin yhteiskunta näyttäisi konkreettisesti mallia uuden teknologian hyödyntämisessä.
  • Maaseudulla ja haja-asutusalueilla asuminen edellyttää liikkumista. Suurten kaupunkien kehyskuntien julkista liikennettä on kehitettävä, suurissa kaupungeissa yksityisautoilua voidaan hillitä esimerkeiksi tietullein, mutta samalla on ymmärrettävä, että yksityisautoilu nimenomaan haja-asutusalueilla ja maaseudulla on välttämättömyys, eikä siitä saa tehdä liian kallista tavallisille ihmisille.
 
SUOMALAISET OVAT METSÄN VÄKEÄ: VIRKISTYSKÄYTTÖ TULEE TURVATA JA PUUTA KÄYTTÄÄ RAKENTAMISEEN

Suomalaiset voivat olla erityisen ylpeitä metsistään ja puhtaasta luonnostaan. Tämän päivän päättäjien vastuulla on säilyttää metsäluonto myös seuraaville sukupolville. 

  • Kaivoslainsäädäntö tulee uudistaa pikaisesti.  Tällä hetkellä Suomen pinta-alasta noin yhdeksän prosenttia on jo kaivosvarausten piirissä, mikä merkitsee noin Tanskan pinta-alan kokoista aluetta. Tätä ilmoitusmenettelyyn perustuvaa varausjärjestelmää tulisi muuttaa. Samalla pitäisi määritellä riittävät vakuudet mahdollisten kaivosyritysten konkurssien ja ympäristövahinkojen varalle. Kaivostoiminnan tuloja tulisi verottaa niin, että vain kerran käytettävissä olevat luonnonvarat tuottaisivat hyvinvointia myös kansallisesti. On selvää, ettei kaivostoimintaa tule sallia arvokkailla luontoalueilla.
  • Metsillä on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tällä hetkellä suomalaiset metsät sitovat noin puolet maamme ilmastomuutosta aiheuttavista hiilidioksidipäästöistä. Niinpä hakkuumäärät on pidettävä jatkossakin ilmaston kannalta kestävällä tasolla. Avohakkuiden sijaan tulisi jatkuvan kasvatuksen ja kestävän hakkuun menetelmiä sekä rohkaista metsänomistaja myös rahallisilla korvauksilla säilyttämään metsänsä koskemattomina.  
  • Puurakentamista tulisi edistää. Puu on hengittävä, ekologinen ja luonnonmukainen materiaali, joka vaimentaa ääntä, edistää hyvää sisäilmaa, sitoo kosteutta ja toimii myös hiilivarastona. Toistaiseksi puurakentaminen on vielä betonirakentamista kalliimpaa, mutta siitä huolimatta puuta on onnistuneesti käytetty myös julkisessa rakentamisessa. Olen ollut vahvasti mukana vaikuttamassa puukoulun rakentamiseen Lempäälässä.
  • Lue lisää:
  • Metsistä puhuttaessa ei pidä unohtaa kenties sitä tärkeintä: Suomalaiset lähtevät metsään hiljentymään, virkistymään, keräämään marjoja ja sieniä, vaeltamaan ja hiihtämään. Metsien virkistyskäyttöön tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja sen tulee näkyä etenkin kunnallisella tasolla kaavoituspäätöksiä ja metsäsuunnitelmia tehtäessä sekä viheralueohjelmista päätettäessä. 
 
MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN ON OLTAVA INHIMILLISTÄ, MUTTA VASTUULLISTA

Suomen on rajoitettava hallitsematonta maahanmuuttoa ja keskityttävä auttamaan todellisia avuntarvitsijoita.

  • EU:n ulkorajojen valvontaa tulee tehostaa.
  • Pakolaiskiintiötä voidaan kasvattaa ja kehitysyhteistyön määrärahoja voidaan lisätä.
  • Suomessa turvapaikkakäsittelyä on nopeutettava ja tehostettava kuitenkin niin, että turvapaikanhakijoiden oikeusturva toteutuu.
  • Maahanmuuttajat, jotka osallistuvat Suomessa vakavaan rikolliseen toimintaan tulee karkottaa maasta mahdollisimman nopeasti. Vakaviin rikoksiin syyllistymisen pitäisi voida johtaa myös kansalaisuuden menettämiseen. Lisäksi rikollinen tausta tulisi huomioida kansalaisuuden myöntämistä harkittaessa.
  • Maahanmuuttajien kotoutumisessa on keskityttävä heidän työllistymisensä esteiden poistamiseen.
  • Maahanmuuttopolitiikassa tulisi huomioida kristityt yhtenä maailmalla eniten vainosta kärsivänä ihmisryhmänä ja kristittyihin kohdistuva uskonnollinen vaino tulisi ottaa vakavasti myös turvapaikkapäätöksiä tehtäessä
Pyynikillä keräämässä nimiä Vanhusasiainvaltuutettu - kansalaisaloitteeseen KD:n hallintopäällikkö Ismo Portinin kanssa