Tutkimusten mukaan etätyö lisää työn tuottavuutta. Silti etätöihin siirtyminen on ollut Suomessa yllättävän nihkeää. Tilanne muuttui kertaheitolla, kun koronan myötä yli miljoona suomalaista siirtyi tekemään töitä omalta kotisohvaltaan. Muutos tapahtui yllättävän kivuttomasti. Teamsit ja muut digialustat mahdollistivat kokoukset ja muun yhteydenpidon. Kokouksista tuli tehokkaita. Aikaa, vaivaa ja rahaa säästyi.
Vaikka sosiaalisia kontakteja eristyksen jälkeen jo kaivataan, ei entiseen haluta palata.
Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista haluaa tehdä etätöitä aina, kun se on mahdollista. Aloilla, joilla etätöihin siirtyminen on mahdollista, tulee sitä pystyä hyödyntämään entistä paremmin. Joustavuus lisää tunnetusti työntekijöiden työmotivaatiota ja työssä jaksamista.
Heinäkuun alussa julkaistu vuoden 2020 Sosiaalibarometri antaa yllättävän tuloksen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, TE-toimistojen ja Kelan ammattilaisten arvion mukaan suomalaisten hyvinvointi on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. THL:n tutkimusprofessorit Hiilamo ja Karvonen sekä tutkija Leemann pohtivat, voisiko syynä olla perheiden lisääntynyt yhteinen aika epidemian aikana sekä etätyön mukanaan tuomat myönteiset vaikutukset.
Kun kesälomien jälkeen paluu arkeen on edessä, nähdään kuinka poikkeusoloissa otettu digiloikka osataan hyödyntää. Tampereen kaupunki kerää parhaillaan työntekijöidensä näkemyksiä etä- ja lähityön yhdistämisestä (Aamulehti 29.7.). Tällaisia selvityksiä tarvitaan muuallakin.
Työn monipaikkaisuus tuo monenlaisia mahdollisuuksia maaseudulle. Kun työtä voi tehdä vaikkapa kesämökiltä käsin, tuo se lisätuloja mökkipaikkakunnille muulloinkin kuin kesäaikaan. Kuntapäättäjien haasteena ja mahdollisuutena on ottaa etätyötä tekevät mökkiläiset mukaan kunnan verkostoihin ja kehittämistyöhön.