Kunta, joka haluaa edistää alueensa elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti. Hankintojen kautta kunnat voivat vaikuttaa alueensa palveluihin, työllisyyteen, yrittäjyyteen ja innovaatioihin.
Hankintalain puitteissa kunnat voivat päättää, että ne esimerkiksi suosivat lähiruokaa tai mahdollistavat paikallisten pien- ja kevytyrittäjien tasavertaisen osallistumisen hankintoihin jakamalla hankinnat useampaan osaan.
Kuntien tulisi ottaa hankinnoissaan huomioon tuotteiden kulutuksen kestävyys ja jäljitettävyys sekä sosiaaliset kriteerit, kuten palveluita tuottavan yrityksen henkilöstön hyvinvointi.
Tärkeä hankintakriteeri voisi olla myös yrityksen kyky ottaa palveluita käyttävät ihmiset mukaan palveluidensa kehittämiseen.
Julkisten hankintojen osuus kuntien taloudesta on merkittävä. Koko maassa niiden arvo on noin 18 miljardia euroa vuodessa. Vaikka hankintojen taloudellinen merkitys on suuri, koetaan kunnissa usein, että hankintoihin ei ole riittävää osaamista tai ohjausta. Hankinnat saatetaan tehdä tapaus kerrallaan, ilman laajempaa poliittista keskustelua hankintojen kriteereistä tai periaatteista.
Yrittäjien keskuudessa kuntien hankinnat voivat herättää närää, kun pienet yrittäjät kokevat jäävänsä kilpailutuksissa suurempien jalkoihin.
Kuntien valtuustoihin valittujen päättäjien tulisi huolehtia, että hankintastrategian laatiminen sisällytetään osaksi valtuustojen laajempaa strategista työskentelyä. Näin päättäjät voivat vaikuttaa alueensa ja oman paikkakuntansa elinvoimaan ja hyvinvointiin pitämällä kaikki alueensa toimijat mukana.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 17.2 ja Lempäälän-Vesilahden sanomissa 21.2.
Valtuustoaloitteeni 27.5.2020: Lempäälän kunnan julkisiin hankintoihin yhteiset linjaukset