Omaishoito on yhteiskunnan kannalta kustannustehokas hoitomuoto, sillä se vähentää tarvetta koti- ja laitoshoitoon. Vahvasti tuettunakin omaishoidon kustannukset ovat julkiselle sektorille selvästi alhaisemmat kuin laitoshoidon.
Työssäkäyvien omaishoitajien työpanos yhteiskunnalle on kaksinkertainen. Omaishoitajalle ja hoidettavalle tämä hoidon muoto on usein se inhimillisin vaihtoehto, joka mahdollistaa yhteisen arjen. Omaishoitajien tilanteet ovat hyvin erilaisia – yksi hoitaa lastaan, toinen sairastunutta puolisoaan tai iäkästä vanhempaansa.
Tilanteet on aina arvioitava kokonaisuutena, esimerkiksi omaishoidettavien lasten kohdalla on otettava huomioon koko perheen erityiset haasteet ja tarpeet. Omaishoidon siirtyessä kuntien vastuulta hyvinvointialueille on sopimusomaishoitajien palkkioiden saannin kriteerit ja palkkiot yhtenäistettävä koko maassa. Tuen tasoa on pyrittävä nostamaan, eikä sopimuksia pidä tehdä perusteettomasti määräaikaisiksi. Myös perhehoitajien palkkioissa ja vapaissa on siirryttävä yhteneviin käytäntöihin.
Omaishoitajien jaksaminen vaatii tukea – he tarvitsevat mahdollisuuden virkistymiseen, kuntoutukseen, kotipalveluun sekä terveystarkastuksiin. Hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi myöntämällä sopimusomaisomaishoitajille oikeus maksuttomaan liikuntapaikkojen käyttöön. Tästä kristillisdemokraattiset valtuustoryhmät jättivät Lempäälässä ja Vesilahdessa valtuustoaloitteen syksyllä 2021.
Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien lisäämistä on harkittava ja omaishoitajille on tarjottava riittävää ja oikeaa tietoa saatavilla olevista palveluista.