Digiklinikan käyttö lanseerattiin toukokuussa 2024 yhteistyössä Mehiläisen kanssa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana rekisteröityneitä asiakkaita digiklinikalla oli jo yli 100 000 ja palautteet ovat olleet positiivisia.
Aluevaltuustoryhmämme saama kansalaispalaute Ideaparkissa 4.1. vahvistaa tämän. Toisaalta digiklinikasta kaivataan lisää tietoa ja selkeitä toimintaohjeita. Kritiikkiä saimme siitä, että aikoja kiireettömään hammashoitoon ei voi vielä varata digitaalisesti.
Digiklinikan käyttäminen edellyttää vahvaa tunnistautumista. Lapsiperheissä huoltajat pääsevät automaattisesti asioimaan alle 12-vuotiaiden lastensa puolesta Suomi.fi-valtuudella. Myös aikuinen ihminen voi luovuttaa puolesta-asiointiluvan toiselle ja näin esimerkiksi omaiset voivat vaivattomasti hoitaa läheisensä terveysasioita.
Omat kokemukseni ikääntyneen äitini asioiden hoitamisesta digiklinikan kautta ovat erittäin positiivisia. Palvelu on ollut nopeaa ja tehokasta. Terveyskeskuksessa paikan päällä asioimiseen tarvitsen häneltä vielä paperisen valtakirjan, vaikka apteekissakin asiointi onnistuu sähköisen puolesta-asiointiluvan kautta. Tässä on siis vielä kehitettävää.
Olen myös sijaisäiti. Tässä roolissa olen kohdannut digipalveluiden todellisen pullonkaulan. Koska en ole perheeseemme sijoitettujen lasten huoltaja, en pysty hoitamaan lasten terveysasioita digitaalisesti. Kuten muilla vanhemmilla, minulla ei ole Suomi.fi-valtuutta hoitovastuullani olevien alle 12-vuotiaiden lasten terveysasioiden hoitamiseen. En pääse myöskään katsomaan lasten terveystietoja OmaKantaan, enkä uusimaan reseptejä.
12-17 vuotias nuori voi asioida digiklinikalla omilla pankkitunnuksillaan. Tässäkin sijaisperheiden nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan, sillä pankkitunnusten hankkiminen sijoitetulle nuorelle on useimmiten erittäin hankalaa ja byrokraattista. Omalle pankillemme ei riittänyt sosiaalityöntekijän allekirjoittama valtakirja, vaan sosiaalityöntekijän olisi pitänyt itse tulla pankkiin nuoren kanssa avaamaan hänelle tili. Tällaista palvelua ei voi kiireisiltä sosiaalityöntekijöiltä edellyttää.
Vaihtoehtoja sijaisperheiden joustavalle asioinnille etsitään. Yhtenä vaihtoehtona pohditaan sitä, että sijaisvanhempi tunnistautuisi digiklinikalle omilla tunnuksillaan ja lapselta haettaisiin lupa puolesta-asiointiin videoyhteyden kautta.
Tämäkään malli ei ole ongelmaton. Lapsen terveysasioita pitäisi pystyä hoitamaan myös silloin, kun lapsi ei itse ole paikalla. Myös työntekijöiden koulutuksessa on tärkeää huomioida sijaisperheiden tilanne, jotta palvelusta tulee sujuvaa, eikä sijaisperheiden tarvitse selittää tilannettaan jokaiselle työntekijälle erikseen.
Kun digipalveluita kehitetään edelleen, tulee sijaisperheiden erityinen asema pystyä huomioimaan paremmin. Esimerkiksi vammaispalveluissa ja muissa sosiaalipalveluissa käyttäjinä on paljon sijaisperheitä. Jo hyvinvointialueiden taloudenkin näkökulmasta heitä ei ole varaa jättää digipalveluiden ulkopuolelle. Myös muutoksia lainsäädäntöön tarvitaan.