Korkea työllisyysaste on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Kuinka olemme Suomessa ajautuneet niin luonnottomaan tilaan, että työn vastaanottaminen ei ole läheskään aina kannattavaa? Se on ongelma niin työntekijöille – erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille – kuin työvoimapulasta kärsiville yrityksillekin. Miten korjaamme tämän ja saamme kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan?
Lyhytaikaisen, osa-aikaisen, epätyypillisen ja matalapalkkatyön vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa uudistamalla sosiaaliturva kannustavaksi perusturvaksi. Nykyjärjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle.
Kristillisdemokraattien malli korjaa perusturvan sirpalemaisuuden ja lisää työnteon kannustimia. Näin se ratkaisee työttömyyttä, syrjäytymistä ja muita työllistymiskeskustelussa esiin tulevia haasteita. Yritysten näkökulmasta kannustava perusturva tuo työvoimaa markkinoille.
Toinen konkreettinen toimi, jota poliittinen päätöksenteko voi vahvistaa on ammatillisen koulutuksen ja yritysmaailman yhteistyön vahvistaminen. Olen saanut seurata erästä innovatiivista hanketta Tampereella, jossa yritys on ulkoistanut logistiikkapalvelun ammattiopistolle. Opiskelijat saavat alusta asti tehdä “todellista” työtä, opettajien jatkuva läsnäolo takaa yritykselle laadukkaan palvelun ja luonnollinen yhteys yrityksen ja sen tarpeita vastaavien uusien osaajien välille syntyy. Ammattiopisto saa samalla kipeästi tarvitsemaansa rahaa.
On olemassa paljon vastaavia yhteistyömuotoja, joita ei vielä osata hyödyntää. Ratkaisuja nuoria, yrittäjiä ja työllisyyttä koskeviin haasteisiin on. Niiden löytyminen alkaa siitä, että tunnistamme toimimattomat rakenteet ja tartumme rohkeasti uusiin ajattelu- ja toimintamalleihin.