Valtuustossa puhuttua: Hiiroksentie

Kiistelty Hiiroksentien kaava palautettiin esityksestäni valmisteluun 3.10.2019 valtuuston kokouksessa. Asiasta päätettiin äänin 22-20. Esitykseni, joka oli Keskiryhmien (KD ja Keskusta) yhteinen kuului:  “Keskiryhmät esittää, että kaava palautetaan uudelleen valmisteluun sovittaen rakennusmassa paremmin olemassa olevaan ympäristöön aktiivisessa vuoropuhelussa alueen asukkaiden kanssa.”

Otteita puheestani: Kerrostalorakentaminen kyseiselle alueelle on osayleiskaavan mukaista. Sen myös alueen asukkaat ymmärtävät. Kyse on siitä, miten massiivista rakennnusmassaa 3550 m2 tontille voi ajatella. Käsittelyssä olleessa kaavaehdotuksessa tälle alueelle olisi voinut rakentaa 5000 kerrosneliömetrin verran asuntoja. 4- ja 6-kerroksiset rakennukset täyttävät tontin siten, että viherrakentamiselle ei juurikaan jää tilaa. 6-kerroksinen rakennus aivan omakotitalojen kupeessa on myös liian korkea.

Olemme Lempäälässä rakentamassa parhaillaan puutarhakaupunkikylää. Tämä täytyy myös kaavoituksessa ottaa huomioon. Tonttien tehokkuusluku ei voi siten olla liian korkea. Erityisen Hiiroksentien alueesta tekee se, että alue sijaitsee tiiviin keskustan kerrostaloalueen ja puutarhamaisen vanhan omakotialueen rajapinnassa ja sen vuoksi alueelle sopii hyvin hiukan matalampi ja väljempi rakennuskanta.

Alueen asukkaiden kuulemista ja erityisesti kuuntelemista on myös tärkeä tehostaa. Näin pääsemme kaavan valmistelussa varmasti yhdessä hyvään lopputulokseen.

Kaava tuotiin uudelleen valtuuston päätettäväksi 4.3.2020. Tällöin kaavamuutos hyväksyttiin, mutta “pitkin hampain”, kuten paikallislehti asiasta uutisoi 11.3.2010. Ohessa kokouksessa pitämäni puhe: 

Hiiroksentiellä eri osapuolten väliset intressit ovat joutuneet törmäyskurssille. Näitä ovat 1) maanomistajien oikeudet kerrostalorakentamiseen sen mahdollistamalla osayleiskaava-alueella, 2) omakotialueen asukkaiden huoli oman asuinympäristönsä viihtyvyydestä, parkkipaikkojen puutteesta ja oman tonttinsa arvosta ja 3) kunnan kasvutavoitteet ja strategiset linjaukset.

Meistä moni olisi mielellään nähnyt alueella vähemmän massiivista rakentamista ja se olikin yksi keskeisistä syistä, miksi kaava palautettiin valmisteluun. Tässä nämä eri osapuolten väliset intressiristiriidat olivat vaikeimmin yhteensovitettavissa. Siksi tulos jäi tältä osin laihaksi.

Silti olen tyytyväinen, että kaava palautettiin valmisteluun. Saimme aikaan konkreettisia muutoksia. Nyt kaavaan liitetyt havainnekuvat ovat rakennuttajaa sitovia. Yleensä ne ovat vain hyvin suuntaa-antavia. Rakennuslupavaiheessa kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta ei voi enää poiketa, vaikka se on muutoin yleinen käytäntö. Lisäksi alueen viherrakentamista on lisätty ja rakennuksen julkusivun laatuvaatimuksia on nostettu. Näin alueen viihtyvyyttä on saatu parannettua.

Lisäksi kävimme keskustelua siitä, mitä alueiden viihtyvyys ja monimuotoisuus meillä tarkoittaa. Opimme varmasti myös siitä, miten tärkeää asukkaiden, rakennuttajien ja suunnittelijoiden välinen avoin vuoropuhelu on ja miten sen eteen kannattaa ponnistella.

Tärkeää mielestäni on, että kyseistä aluetta kehitetään. Kaavassa sijaitseva kevyen liikenteeen väylä ydinkeskustan ja keskuskentän välillä on tarpeellinen. Kun alue uuden kaavan myötä liitetään vahvemmin osaksi kuntakeskusta, pitää koko keskuskenttä ja sen ympäristö kunnostaa toimivaksi ja viihtyisäksi kuntalaisten liikunnalliseksi olohuoneeksi. Sen spekulointi, oliko järkevää kaavoittaa toimivaa omakotialuetta kerrostaloasumiseen, on jälkiviisautta. Tehty mikä tehty. Nyt alueen kehittämistä on tärkeää jatkaa hyvässä yhteistyössä kaikkia osapuolia kuunnellen.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *