Puurakentaminen elää vahvaa nousukauttaan. Suomessa on kautta aikojen rakennettu puusta: raatihuoneita, kirkkoja, kouluja, hotelleja ja rautatieasemia. Puuta sai läheltä, se oli edullista ja siitä oli helppo rakentaa. 60-luvulla alkaneen kaupungistumisen myötä puurakentaminen jäi vuosikymmeniksi unholaan.
Puurakentamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja pelkojakin, mikä on ymmärrettävää. Kokemusta tämän uuden aallon puurakentamisesta ei ole vielä paljon. Toki uusia esimerkkejä julkisista puurakennuksista valmistuu jatkuvasti, viimeisimpänä Kuhmon CLT-tekniikalla rakennettu puukoulu. Laukaaseen on parhaillaan valmistumassa samalla tekniikalla ekokoulu ja Ikaalinen sai oman hirsikoulunsa viime vuonna.
Puurakentaminen on vielä noin kymmenen prosenttia kalliimpaa kuin betonirakentaminen, mutta monet valitsevat puun materiaaliksi sen hienojen ominaisuuksien vuoksi. Se on hengittävä, ekologinen ja luonnonmukainen materiaali, joka vaimentaa ääntä, sitoo kosteutta ja toimii hiilivarastona.
Puusta etsitään ratkaisua lukuisiin sisäilmaongelmiin. Vaikka puu materiaalina edistää hyvää sisäilmaa, ei sen käyttäminen automaattisesti takaa sitä. Myös puurakennukset täytyy rakentaa oikein. Puukoulukin voidaan pilata asentamalla muovimatto kostean betonin päälle tai altistamalla se rakennusaikana kosteudelle. Kuhmon puukoulu rakennettiin kokonaan sääsuojan alla. Huputuksen osuus kokonaiskustannuksista oli vain 1.8 %.
Puukoulun ja erityisesti sisäilmaltaan puhtaan puukoulun rakentaminen vaatii vahvaa tahtotilaa ja sen näkymistä käytännön valinnoissa. Ensimmäinen askel on tarjouspyynnön tekeminen niin, että tilataan massiivipuurakenteinen koulu. Näin Lempäälä saa puukoulun, eikä kompromissiratkaisua, jossa puu näkyy esim. vain ulkoverhouksessa tai sisäpinnoissa. Myös muissa materiaaleissa on syytä kiinnittää huomio niiden luonnonmukaisuuteen ja vähäpäästöisyyteen.
Kun tiedämme mitä tahdomme, voimme saada, mitä tilaamme! Siksi valtuuston päätöstä rakentaa pääosin puurakenteinen koulu on virkamiestasolla vielä tarkennettava. Toki talouden realiteetit täytyy ottaa huomioon. Viime vuosien esimerkit kuitenkin kertovat, että myös puusta rakennettaessa on mahdollista pysyä budjetissa. Kuhmon Tuupalan 5500 m2 koulu maksoi 11,6 miljoonaa euroa (2200 e/m2) ja Ikaalisissa budjetti alitettiin miljoonalla neliöhinnan ollessa alle 1900 euroa.
Näiden esimerkkien valossa toivon, että voimme rohkeasti lähteä kohti uutta ja ottaa kaikki tieto, taito ja kokemus vastaavan läpikäyneiltä hyödyksemme. Sitä he ovat enemmän kuin auliita jakamaan!