Suomalainen vientiteollisuus tarvitsee osaajia ja panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Vientiteollisuuden merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille ei ole vähäinen. Sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 50 %. Vientiteollisuus työllistää suoraan 470 000 ihmistä ja välillisesti vielä huomattavasti enemmän. Sen tuomat verotulot Suomeen ovat yli 28 miljardia euroa.

Suurin huoli vientiteollisuudessa on tällä hetkellä osaavan työvoiman saanti. Työttömät työnhakijat ja työelämän tarpeet eivät kohtaa. Tähän kohtaanto-ongelmaan on puututtava paitsi osaamista vahvistamalla, tehokkaammalla työllisyyspolitiikalla, myös muuttamalla sosiaaliturvajärjestelmä sellaiseksi, että kannustinloukut puretaan ja kaikenlaisen työn tekemisestä tehdään kannattavaa.

Suomen haasteena on osaavan työvoiman valuminen Suomesta muualle, mutta myös se, miten Suomeen korkeakoulu- tai ammattitutkintoa suorittamaan tulleet saadaan pidettyä opiskelujen jälkeen suomalaisen työelämän palveluksessa. Tähän on löydyttävä erilaisia porkkanoita. Valmistuva opiskelija voisi esim. saada tutkintotodistuksen kylkiäisenä työluvan Suomeen.

Ammattikoulureformin myötä opiskelijoiden työssäoppimista on haluttu lisätä. Vastaavasti oppilaitoksissa annettavan lähiopetuksen määrää on roimasti pudotettu. 15-16 viikkotunnin lähiopetusmäärällä ei kasva tulevaisuuden osaajia. Tämä näkyy jo nyt työelämässä.

Reformissa opetusvastuuta on haluttu sysätä yhä enemmän yrityksille. Erilaisia kokeiluja voidaan tehdä, mutta päävastuu koulutuksesta pitää edelleen olla oppilaitoksilla. Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä pitää toki tiivistää ja erilaisten koulutusklusterien muodostaminen yritysmaailman ja oppilaitosten välillä on suotavaa. Myös opettajien täydennyskoulutukseen tulee panostaa.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen on keskeistä suomalaisen kilpailukyvyn kannalta. Yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. TKI-rahoituksen asteittaiseen korottamiseen on tehtävä yli vaalikausien menevä suunnitelma. Uusien startup-yritysten tukeminen on tärkeää, mutta iso osa innovaatioista tapahtuu jo olemassa olevan teollisuuden sisällä. Tätä ei saisi unohtaa.

Suomalainen ja ruotsalainen teollisuus on maailman ympäristöystävällisintä. Kun teollisuudelle taataan edellytykset jatkaa Suomessa, on se samalla ekoteko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *